tiistai 31. toukokuuta 2016

Agia

Viikonloppuna oli agilityaiheista touhua ihanasti. Lauantaina treenattiin taas porukalla Lotan opissa. Mahtava porukka ja mahtava koutsi. Ja taas Muste vaan pokkana veteli vaikka mitä. :D Meni siis päällejuoksut, kun itse käänsin kroppaa selkeästi, meni takaakierrot, takanaleikkaus ekalla yrittämällä upeasti. :) Kestävyys rajoittaa, mutta sitä kasvatellaan. Se palkkautuu hyvin ja oppii erittäin hyvin. Kun sille on näytetty, minne pitäisi mennä ja mistä palkka tulee, sehän tekee. On se ihan kamalan viisas. Ja on se ihan kamalan Taimimainen. Joo, sen kuuppaa ei kyllä saa nurin, hyvässä tai pahassa. Mutta se tykkää asioista, se palkkautuu, joten sen saa tekemään. Ja sillä on sellaista sinniä ja kestävyyttä pitkäjänteiseen työhön. Jopa siinä määrin, että en ole niitä pk-lajeja tai jälkeä täysin sulkenut ajatuksista, joskin nyt ei siihen panosteta. Hiljalleen joku treeni siellä täällä, jos hyvin sattuu aikatauluun.  Joskus sit.

Sunnuntaina käytiin putkiralliluokassa epiksissä. Taimi pääsi myös, ja sillä oli aika tosi kivaa. Muste meni hyvin myös. Ottaen huomioon, ettei olla 16 estettä ennen menty putkeen. Yksi "vaikea" kulma (sille) oli, jossa hyppäsi putken päälle ja seuraavalla kerralla meni ulkokaarteessa putken ulkopuolella sitten. :D Mutta muuten oikein jees. Syksyllä voisi käydä näissä hakemassa oikeaa tuntumaa ja fiilistä, vaikka oikea kisaaminen on vielä ihan kysymysmerkki. Toisaalta jotenkin kun se oma virallinen-kisahimo ei ole oikein syttynyt, olisi oikein kiva vaihtis käydä vain mölleissä ja voisi tehdä muutenkin sitten matalammilla hypyillä jos haluaa. En kaipaa jotenkin kisaamista, mutta haluaisin vaan, että saisi rakennettua koiran, jonka kanssa voisi mennä kisamittaista rataa hyvällä flowlla. Enkä ole ytään sillä mentaliteetilla, että tehdäänpä tästä sikanopea koira - teemme asioita ihan sen tahtiin ja kiinnittäen huomiota vain palkan vetävyyteen ja palkkautuvuuteen, siihen että se vähä mitä tehdää, tehdään nopeasti koiran halun vuoksi. Minkälaiseksi se sillä syntyy, niin sellainen se saa olla. 

Eilen kotona treenattiin sekä jotain agihommia että tokoa. Agissa hienoa irtoamista hyppykolmiolla. Tokossa hienoja seuraamispätkiä itse tarjoten, omat kädet normaalina tai selän takana. Jäävät se erottelee muuten aika kivasti! Ja nyt on siis otettu myös niissä kestoa. Kaukojen i-m on nyt napakka, m-i ei tarpeeksi. Sitä siis voisi nyt treenata, kjoska se mitä treenaa, vahvistuu jne. Loppuun luoksetulokin. Tuntuu kyllä nyt taas niin hyvälle. 

Niin, tässä viikonloppuna kokeilin ihan sellaista 10 m jälkeä, jossa oli 5 keppiä. Ajatuksena siis, tarjoaisiko se niiden tuomista minulle, ku nsitä on sisällä tehty. Ja tarjoshan se, perkele. 

lauantai 28. toukokuuta 2016

On treenattu!

Kyllä me ollaa treenailtu. Viime loppuviiko ja viikonloppu meni kylläkin tyttösen nimijuhlien järjestelyissä ja juhlissa, mutta siinä sivussa treenailtiin ja samoin tällä viikolla. Yritän taas kerran siirtyä manuaalisempaan treenipäiväkirjaan, koska sitä voin päivittää milloin vaan, missä vaan. Samalla huomasin, että olen viime kesänä pitänyt hyvää kirjaa Musteen tekemisistä ja suunnitelmista vihkoon. :) Ja muistankin, että se auttoi pitämään pään kasassa siinä " me voitais tehdä miljoonaa asiaa mutta miten maltan keskittyä perusteisiin" -pulmaa. Yleensä manuaalinen päiväkirja on ollut vaikempai kuin treeniblogi, mutta koska päivitän tätä aina yläkerran koneella, enkä tänne joka päivä edes kerkeä, niin tosiaan tuo vihko kyllä auttaa. ;)

Musten juoksusta on nyt reilu kuukausi, siis sen päättymisestä. Ruoka on todella tärkeää, leluilla leikkii joten kuten. Ei stressiä. Keskittyy ja tekee ruualle ihan sika hienosti töitä. Ollaan edetty esim. avuista jo jonkin verran pois ja tehty erilaisia toistojuttuja, mitkä onnistuu namilla. Siinä on todella paljon nyt Taimimaisia piirteitä. :) Se tekee toistoja, yrittää, eikä se ota itseensä. Itse maltan antaa tilaa. Se on aikuistunut nyt paljon. Välillä ihan värisyttää, että mitä siitä vielä tuleekaan. En nyt sen tarkemmin treenejä ala tähän muistella, paitsi keskiviikkona oltiin Sannan kanssa Jokimaalla ja eilen issekseen Padiksella märällä nurmella, mutta kaikki hyvin. Siellä piti muistaa ottaa kalibrointikierros, mutta sen jälkeen todella hyvää työskentelyä. 

Taimi on ollut todella liekeissä. Se on aika sopivassa fitissä ja jotenkin aivan elämänvoimainen. On kiva tehdä senkin kanssa. Surin sielu on muuttunut pentukuorman myötä herkäksi, joten Suri käy syömässä nakkeja, koska haluaa kuitenkin mukaan.

Arvi lähti Taran luokse sateenkaarisillalle. :( Arvin hengitystieongelmat olivat jo hyvin kuuluvat, ja kuumuus eiauttanut asiaa. Vaikka se muuten hyvässä kunnossa olikin, no ehkä juuri sen vuoksi oli nyt parempi päästää se pois, ennen kuin olisi tullut joku romahdus (kuten Tinkalla, saattoi hyvin olla samanperäistä ongelmaa) tai olisi mennyt kovin kärsiväksi. Surullista, haikeaa.. mutta elämää.   MInä muistelen erityisesti Arvia Joensuun ajoilta, kun meillä oli todella zkoirantäyteinen elämä ja ajankäyttö. Voi niitä aikoja, oli ne melkoisia.. 

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Kaikkea

Keskiviikon Jenkkapirttitreenit olivat tosi hyvät! Taimille perusjuttuja. Surille myös, ei mitään kovin iheellistä. Seuraaminen on aivan makeeta nyt! Aijuu, vähän ohjatun suuntia otettiin, niissä ei ollut juuri pontta, mutta lähdin aina heti lähetyksen jälkeen karkuun, ja se toi Surille kiirusta. Oli tosi kuuma päiväkin, joten saattoi vaikuttaa vauhtiin. Muuten noin niin kuin mielentila on aivan mahtis. Jopa siis täällä, mahdottomuuksien kentällä. ;) 

Musteen kanssa käveltiin eka kentän halki ja sitten kohta otin sen tekemään. Oli tosi hyvä mielentila silläkin, vaikka en odotellut liikoja. Sepä oli kyllä tosi mukana. Tehtiin jääviä ja stoppileikkiä. Ne oli hyvät hommat, eikä hyytynyt, vaikka juoksutinkin ehkä liian monta kertaa kuuman ilman humioiden.. Mahtava fiilis. 

Kotona on tehty vähän agijuttuja. Aloitettiin takaakierron opettaminen. Keppejä on tehty tosi vaihtelevasti. Joku tosi vetämätön treeni oli, jossa se vaan kyttäili palkkaa, mutta sitten on ollut tosi hyviäkin. Pihalla se on ollut hurjan leikkisä ja tarjoaa nyt aika kivalla tahdilla asioita. 2on2off o myös ollut ohjelmassa. Täytyy vaan miettiä milloin on hyvä tehdä ja tehdä sitten hyvällä ajatuksella. Ja suosia tarjoamista vaan paljon, mikä sopiikin näihin tämän hetken ohjelmiin hyvin. 

Tänään kävin Jokimaan parkkiksella, koska siellä oli näyttely. Käytiin tekemässä siis pientä häiriötreeniä. Katselin kalenteriin koiratapahtumia, jotta tätä asiaa saataisiin tehtyä nyt myös pohjille. Suri oli taas ihana. Sen kanssa tarjoamisia, seuraamista, jääviä, luoksari ja vielä seuraamista, koska se vaan tuntui niin makeelta. 

Muste tuli autosta hyvin, kyseli tekemistä, mutta selvästi aavistuksen häiritsi ympäristö. Eli hyvä treeni, ja tätä on nyt hyvä tehdä. Tarjoamisen kautta pertsoja, vähän jääviä. Toisessa setissä vähän maahanmenoja ja istumaannousuja edestä ja sivulla, mitä on kovasti tehty kotona iltaisin. Itselleni vaan malttia antaa tarjota, rajoja, ettei voi alkaa katsella muuta, paijausta ja rentoa mieltä kuitenkin. Niitä tarvitaan ja tätä ohjelmassa nyt kerran viikossa / parissa. Edelleen muistutan itselleni, että rakennan rauhassa ensin hyvää, ennen kuin teen mitään vaativampaa. Toinen on vieläkin kovin nuori. :)   

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Bitches..

Maanantaina kyöräsin itseni agihallille Musteen kanssa. Muste on kyllä vähän nahkealehtinen välimerenkasvi nyt juoksunsa jälkeen (tällä viikolla yksi esineruutu meni tosi hienosti ja reippaasti - toinen oli niiiiin vastenmielisen tylsän oloinen, että ei todellistakaan), joten hirveesti en odottanut mitään. Tehtiin vähän keppejä, ja kyllä se niitä tarjosi ja hakiu palloa palkaksi, muuten ei juuri intoillut tai innostunut hirveesti. Sitä ruorastaan vitutti, kun talutin sitä pannasta aloitukseen, mistä se yleensä innostuu.Tein kentän ulkopuolella namilla vähän toko-juttuja, ja jäävät kyllä inspasi kovasti. Ruoka on pop, lelu nahkea. Ihan ymmärrettävää. Mutta myös tylsäääää. Onneksi kuitenkin olen vuosissa oppinut jotain, joten nyt vaan makustelaan, mikä homma inspaisi ja millä palkalla, ja tehdään vain itä nyt meanwhile Muste paleutuu. Olihan meillä pitkä hieno putki takana, nyt ei auta mennä pilaamaan väkisin yrittämisellä. 

Kotona huomasinkin, että iltaruoka-aikaan namilla pääsee pitkälle. Niinpä eilen tehtiin kaukoja ja jääviä, sekä partsasta maahan menoja ja sivulle nousuja. Iltaruokaa vastaan Muste palauttaa kapulaa sivulle. Mälvääminen on vähentynyt. Musteelle pitää sanoa aika reippaasti, jos se ei tee kunnolla, niin se skarppaa kovasti. Kyllä näillä eväillä saadaan varmaan harkattua tietyt asiat kuntoon. Ja treenataan vähän vain ja vaikka vaan kotona, jos niikseen on, onhan meillä täällä ihan hommaa kuitenkin.. ja silti tänään on treenit sovittuna jo muualle, Suri lähtee päätähdeksi ja Muste siinä sivussa vaikka syömään pari namia. ;)