Ulkokentällä

Eilen tein pikkutreenit itsekseni koirien kanss, mutta mentiin Vääksyyn kentälle. Voisin ehkä hyödyntääkin sitä nyt, on jotenkin helpompi keskittyä asioihin, jos on oikealla kentällä. :D No joo, pihallakin tehtii naamupäivällä Musteen kanssa leikkimistä ja 2on2offia. Se etenee ja nopeutuu hiljalleen. :) Pyritäöän aina pariin toistoon, ehkä joku 5. Pitää jäädä hyvä maku suuhun. 

Taimi aloitti kentällä ekana kartiolla, tai siisi han ensin rallattelemalla lelu suussaan ympäriinsä. Sitten hienon hienoja kertioita, olen liekeissä. Ja Taimi kans. Vähän seurailtiin ja peruuteltiin käännöksineen ja muutama kaukokin taidettiin tehdä. Taimi paras!

Miten hyvä mieli voikaan tulla, kun Suri juosta rallattelee autosta kentälle hakemaan lelua pyynnöstäni, ja ilakoi ja riehuu ihan hulluna. Koska tämäkin kenttä on kuulunut niihin "eivoieipystyliianpainostavaa"-sarjaan, ja välillä on ollut todella tuskaista itselle vakuutella, että kyllä se siitä.. Aluksi sai tarjoilla pertsaa, ja tarjoili hyvällä tekniikalla. Samoin tehtiin vasuritäykkäreitä, ja pikkuhiljaa se alkaa kuin alkaakin pelata!! (Siis outoa, jos treenaat jotain asiaksesi, se paranee). Parit kartiot laukalla, mutta ei mitään superraivokasta. Nyt onkin tärkeintä vaan tehdä eri paikoissa, kun ollaan aika alkutekijöissä. Tehtiin jääviä peruutuksesta ja seuruusta, eikä yhtään hutia. Suri on niin varma! Ihan huikea esitys.

Suorastaan harmittaa, että Suri nyt todennäköisesti jää kesäkaudeksi mammailemaan. Tai toivon niin. Olisi meitä PK-mestikset todella houkuttaneet, ja vaikka Tokon SM myös voittajaluokassa. Mutta toisaalta, jos nyt ollaan kesä poissa, niin sen jälkeen saadaan keskittyä pitkän aikaa vain harrastuksiin. :) Syksyllä / talvella otettaisiin se EVL haltuun ja kevättä kohden pk-jutut, jos vuoden päästä kesällä vaikka onnistuisi sekä avoin- että voittajaluokka. Tavoitteita ainakin on, ja realistisia mielestäni. :) Agia jatketaan viikkoharrastuklsena, mutta kyllä siinä nyt Musteen kanssa aloitetaan katsella, josko siitä rakentuisi järkevä kisakoira. Koko minua vähän jännittää, vaikka se nyt uudemman juoksunsa myötä on taas kasvanut ja komistunutkoko koira! :o Mutta maltilla tehdään, ja katsellaan sitten mitä siitä tulee.

Musteen kanssa mentiin kentälle leikkien. Sitten tehtiin kartiota. Se voisi olla parempi. Se fokusoi kyllä todella huonosti, vaikka kävin näyttämättä. Lähetyksessä vaan lähtee johonkin ja kääntyy, eikä ole edes katsenut koko kartiota. Tätä pitää nyt alkaa työstää. Lisäksi kohti tullessa himmaa vähän, ehkä pitäisi alkaa ottaa taas silloin kun se on innokkaimmillaan ja sivulle saakka, ja siitä kunnon riekkupalkka tai joku vauhtipalkka. Itse meno kun se menee, on kyllä oikein kiitettävä. Taidettiin tehdä yksi vauhtinoutokin, joka oli vauhti. Peruuttelusta ja eteenpäin menosta jääviä perusmenoin, vähän seuraamista ja sille vastuuta oikean paikan hakemisesta. Ne menikin ihan hyvin. Vähän väsynyt Muste oli, ne oli koko päivän tarhass apitämässä vahtia, että siihen nähden oiken säpäkästi tekikin. Ensi kerralla kuitekin: muista kalibrointi - voisi tehdä jääviä vähemmillä avuilla - aktiivisuutta koiran vastuulle enemmän - vaikka ihan vetoleikkiä, jossa vastuu Muusille.   

 

Tyttö tuli

Ja pikkuhiljaa jotain pientä on taas kotona tihrustettu. Musteen kanssa vähän kaukoja, kapulan palautusta sivulle ja askelseuruita. Esineruutuja ollaan tehty parilla lenkillä, tänään otettiin Musteenkin kanssa vähän jo edistymistä, jottei ala tylsistyä. Aika kivasti se ikään kuin etsii jo, palautuksessa miettii vähän, mutta on alkanut nopeutua, ja uskon, että kun sitä vaan vahvistetaan, niin tadaa, se alkaa nopeutua siitäkin. Mutta, treenit jatkuu ja tästä taas eteenpäin uusien kuvioiden kera. :) Ai juu! Ja Suri on astutettu.

Jälkikauden aloitus ja kotitreeniä

Rauhakseen ollaan jotain tupsuteltu eteenpäin. Perjantaina kuitenkin suuntasin jälkimetsään. Surille ehkä alon mittainen jälki kuudella kepillä ja n. 15 m janalla. Ikää noin tunti. Suri eteni janalla hyvin, otti heti oikean jäljen ja alkoi ajaa sitä määrätietoisesti. Kaikki kepit se ilmaisia ongelmitta. Tunnelma jäljellä oli ihana. Tein kepeistä ison ja sydämellisen numeron, ja Surista se oli siistiä. Se alkoi nostella keppejä suuhunsa ja oikein esitellä niitä. Ei huono. Keppien arvo pitää saada hyväksi, koska viime kaudella matsässähän kepit tahtoivat helposti jäädä metsään. Surin kanssa suunnitelma on nyt tehdä vaan vaikeita jälkiä. Ei kait se nyt mitään kloonijälkiäni jaksa kauaa työstää...

Musteen kanssahan viime kaudella ajettiin karille. Tiedän aika varmasti miksi, ja onneksi olin fiksu ja jätin jäljen ajoissa pois ohjelmasta. Tähän kauteen lähdin ajatuksella: Muste on koira, joka ei kyllä tee mitään tyhmää. Jos jäljessä ei ole mitään pointtia, pelkkä ruoka ei ole syy nyhtää maasta muurahaisten ja havujen seasta jotain ruuanpalasia. Siispä ajatuksena oli laittaa ruokaa alunperinkin harvemmin, tehdä pidempi jälki, jossa voi olla vaikka kulma tai kaarrosta. Lisäksi meillä on Musteen kanssa muodostunut mielestäni aika mainio suhde (vrt. pennun kanssa, jonka kanssa vasta luodaan asioita ja pohjia yhteiseen juttuun). Muste oli tosi innoissaan odottelemassa jo jälkeä. Lähti ajamaan hienosti ja haki ruuat hyvin. Kaarros muistuttikin vähän kulmaa, mutta siinä se puksutteli sen. Matkaa ehkä noin 100 m. Lopussa kissanruokapalkkapurkki. Ikää puolisen tuntia. Jäljellä ei ollut mitään merkkiäkään tylsistymisestä tai paineesta ja loppupalkalla söi oikein ahneesti ja innoissaan, eikä ollut sen näköinen, että älä kaappaa minua kiini (jouduin sitä pentuna joskus kaappaamaan, ja sille tuli metsässä välillä sellainen ilme, että kohta toi hyökkää). 

Siispä, jatkamme harjoituksia ja katsomme, miten edetään. Luulen myös, etä keppi-ilmaisu saadaan tehtyä sille kivasti myös. Haave oli opettaa se tuomaan kepit, mutta voisi kai sitä maahankin opettaa (sehän oppi sen hetkessä, mutta koska tein paljon turhia, helppoja toistoja, taisi maku mennä..). Jos ajattelenkin, että Musteen jälkien kanssa olen tehnyt ainoat mokat sen kanssa tähän saakka, niin tuntuu aika hyvälle, että uskon ajan olevan kypsä nyt sitten tällekin. Ja tavallaan se oppi, minkä sain, oli arvokas: pennun kanssa voi tehdä jälkiä, mutta ei se ole pakko. Vähän vanhemmankin kanssa voi helposti aloittaa. Taimin kanssa aloitettiin kun se oli vuoden, ja sillä oli kyllä minusta oppimiseen paljon paremmat palikat - siis tavoitteen ja mielentilan oppimiseen. Periaatteessa jälkeä voi hyvin hyödyntää ruokinnassa ja virikkeellistämisessä pennun kanssa, ja sitä suosittelen. Etenkin jos pentu on susiahne. Mutta Musteen kanssa vähempi olisi ollut parempi kuitenkin ja eteneminen sitten suhteen ja koiran oppimaan oppimisen myötä. 

Taimi sai jäljestää Musteen jäljen ja syödä jääneet sattumat. :) Tällä tavoinhan saan senkin aina virikkeellistettyä hyvin. :) Taimi ei valita. :D Voisihan sille vaikka tiputtaa Musteen jälkeä ajaessa pari keppiä ilmaistavaksi myös. ;)

Lauantaina tein lenkillä esineruutua. Taimi ja Suri teki ihan normisti. Musteen kanssa piti taas hetki miettiä, että mitäs siis pitkään tehdä. Mutta ekan tuonnin jälkeen onnistui hienosti muut. Jatkettiin kuten aikaisemmin. 

Kotona on tehty vähän Surin vasurikäännöksiä, jotka on edennyt nyt hyvin. Tänä aamuna tosin se taas teki huonosti, uskoisin että johtui lapsihäiriöstä, koska tehtiin olkkarissa. Se vähän tukeutui näin minuun, vaikka ei muuten paineiselta vaikuttanutkaan. Vaadin siltä kunnollista ja oikeista sitten taas koko sydämestä kehut. :) Se on kovin toimivaa, kokeilkaapa! 

Muste on tehnyt nyt vähän pertsasta maahanmenoja, ja ollaan otettu vähän kestoakin siihen. Lisäksi kaukoja alettu tekemään (i-m vaihtoja), samoin kestolla, eli aletaan viedä kohti oikeaa liikettä. Musteella on hyvä mielentila, tai no vähän turhan jodlaava, juoksusta johtuen. :D 

Musteen ja Eemelin lonkka- ja kyynärtuloksia odotellaan pian lausuttavaksi Kenneliitossa. Musteella näytti tosi kivoille, Eemelillä vähän löysyyttä ja matalampaa maljaa, mutta ei mitään hirveää kuitenkaan. :) Kyynärät näytti hyville, muta katsotaan mitä niistä nyt tulee. Musteen selkä kuvattiin myös, ja kyllä silläkin taisi se kahdeksas lannenikama siellä komistella. Jaahas, Taimiston lannenikamaiset täällä hei! Muuten nätti ja siisti ranka.

Ulkokauden avaus

Töräytettiin ulkotreenit avatuiksi eilen Jokimaalla Sannan ja Rosman kanssa. Riman laitoin matalalle, ja lähinnä ajatus hakea hyvä fiilis kaikille. Otin Taimin aloittamaan, koska se on aina varma valinta. :D Taimi olikin ihan innoissaan, ja teki ensin kiertoa. Tehtiin sitä kohti toisia treenaajia kauempana, kenttä on siis todella iso ja kaikenlaista näkyy (vahinko oli kyllä tehdä häiriöön päin, mutta ei ne nyt ihan vieressä olleet). Taimi meni laukalla hissukseen ekat pari, sitten lähti menemään ihan kunnon vauhdilla. Kaikki stopit (pienillä avuilla varmistettuna) toimi oikein, ja läpimenoissa ei himmaillut ollenkaan. Istumisen se osaa hyvin! Annan kaukojen peru-käskyn, alunperin vähän kädellä autettuna, nyt pelkää suullinen riittää. On ehkä paras stoppi. :) Lisäksi tehtiin ruutuun menoja ja loppuun vauhdikan luoksetulo. 

Suri sai olla seuraava. Alkuun oli tarkoitus tehdä sytyttelyjä, ja Suri olikin heti ihan mukana, ja tarjosi pertsaa iloisesti, lisäksi sai tuuppia mahaa. Surille tälläiset paikat ovat ajoittain olleet todella vaikeita ja vaikka se tekee, niin tekee epämukavuusalueella. Vaan ei nyt! Olen tehnyt paljon työtä itseni kanssa niin kotona kuin kaikkialla muuallakin, että sillä olisi hyvä olla ja tehdä hommia. Tehtiin ruutuun menoja eri sivuilta, lelulle. Leluttomaan meni ihan hölmösti, ei katsellut. Pyysin katsomaan ja keskittymään, niin sitten teki hyvin. Seuraavaksi pari kartiota läheltä namilla, että varmasti taas muistaa, mitä tehdään. SItten taakse heitetyllä lelulla. Eka vähän hidas, tokalla meinasi oikoa (patistelu) ja kolmas tosi hyvä. Seuraamista tehtiin myös, ja oli todella makee. Vasemmalle käännökset alkaa parantua ja ohjelmoitua uuden tekniikan mukaisesti.

Musteen kanssa odotukset olivat matalimmalla, koska tärpit alkaa ehkä kohta olla käsillä. Suunnitelma olikin siis aluksi kävellä kenttä läpi, sitten jos alkaa tarjota hyvin kontaktia, niin vähän paijailla ja tehdä vaikka pertsaa tai vain kontaktia. Ensin se kävelyllä jäljestikin ihanan Rosman jälkiä, mutta tuli hyvin kontaktiinkin kyllä. Paijailin vähän ja sitten se meinasikin syödä sormet namien vuoksi, joten totesin, että on varmaan ihan jees tehdä jotain treeniäkin. :D Aloitettiin peruutuksella ja jäävillä, sama myös imutusseuraamisesta. Nämä hienot! SItten tehtiin stoppileikkiä minun ja Sannan välillä. Muste muisti heti, mitä tässä tehdään, vaikka tehtiin sitä tosiaan viikko sitten Oililla ekaa kertaa. Juoksi tosi hienosti meidän väliä, eikä himmaillut tai tehnyt banaanikaarta minua kohti. Stopitkin hienot ja nopsaan tajusi lähteä Sannalle palkalle. Lopuksi vähän leikkiä varmimmalla lelulla eli ongella, ja sai olla kyllä hyvin hyvin tyytyväinen kerrassaan onnistuneeseen treeniin kaikkien kanssa!  

 

Menoosi

Akselin termiä lainatakseni, treenattiin tänään menoosessa Mirkun kera. Koska hyppy. Taimin kanssa tehtiin kartiota tosi pitkästä matkasta, ei juuri häiriöitä. Oli vittiläisen hyvä! Stopitkin käytiin vähän lähempää läpi. Eteenemenoa vähän ja sitten ruutuja. Voi että on kiva tehdä osaavalla koiralla, tai jotenkin oikein yllättyy, miten hyvin se osaakaan. Päätin vielä varioida Surille saatua eteenmenoharkkaa Taimin kanssa. Ensin yhdellä linjalla eteenmenoa kipolle, sitten otettiin toiseen kohtaan, niin että eka kippo saattoi olla hyvinkin ajatuksissa / näköpiirissä, mutta pitää irrota sinne suoraan eteen. Ei ongelmaa. 

Surin kanssa tehtiin lämmittelyksi tätä samaa. Vaikka sen kanssa voisi tehdä leluile, nyt en tehnyt, koska inhoan maneesin hiekkaa leluissa ja toisaalta myös ruoka käy. Suri teki tosi hyvin! Kävin korjaamassa toista kippoa myös paremmin näkyviin (verta nenästä?), mutta ei mennyt niihin. Oikean jälkeen (siis kun oli syönyt namin) se kyllä vähän katseli sitten sinne päin, että olisikohan siellä toisessakin kipossa namia. Ei kyllä ollut, mutta ei myöskään mennyt sinne. Lähetyspaikoilla oli sellainen 10 - 15 m kuitenkin eroa, että ei mitään 2 metrin kuitenkaan, kuten ei ole tarkoituskaan. Tuntui hyvälle tehdä jotain kunnollista, hyvää ja uutta treeniä (eikä taas jotain "kyllähän sen jo pitäisi tämä ainakin osata"-saissea). Siis tyyliin: kun opetat koiralle jotain, se saattaa vaikka sen oppia.

Kartiota tehtiin torstain ajatuksin: heitin lelun meidän taakse, sitten lähetyksiä kartiolle. Pariin ekaan sain patistaa paristi menemään kartiolle saakka, mutta sitten loksahti ainakin tällä kertaa, ja pari hyvää yhden käskyn kiertoa mennen palaten laukalla ilman mitään välikyselyitä, vapautussana kesken juoksun aina sopivassa kohtaa (ei ihan lähellä kartiota, eikä edes hidastellut odottaen sitä). Annoin lähetykseen käsiavun, mutta sillä ei ole nyt merkitystä. Merkitys on saada tuo vain varmaksi, jotta sitten voidaan edetä, jee. Ruutuun mentiin myös kahdesta eri suunnasta sivuun, laitoin lelut kuitenkin valmiiksi, koska kaipaa vahvistusta. Hyviä nämä. Sitten tulikin Mirkku. 

Tehtiin alkuun ilmoittautuminen: ekaksi Suri olisi halunnut mennä Mikun luo, mutta muistuteltiin, että ei saa, toinen olikin oikein hyvä. Sitten 90 cm ilman kapulaa ja kapulan kanssa ees taas. 90 cm paluussa kapulan kanssa tuli kosketukset, mutta ilme, asenne ja kaikki oikein hyvät. Hyppykunto saisi varmasti olla parempi, sen verran vähän on esim. aksattukin. Idiksenä tuli, että voisi tehdä nyt sinne 100 cm saakka ilman kapoulaa, ja tehdä itse noutoa vaikka 80 cm:llä, mikä voisi oll aihan järkevää. Nyt korkeassakaan hypyssä kapulan kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, joten varmaan se 80 cm rittäisi. Muutaman kerran voisi ajaa sisään 100 cm sitten pelkällä hypyllä, ja sitten yhdistellä.

Muste teki pihassa vähän askelseuruuta namista luopumisen kautta Se oli ihan hyvä. :D Ei muuta.     

Norminpurkua

Viime maanantaina oli pakko jäädä pois viikkoageista, koska olin aivan fyysisesti kykenemätön mihinkään. Meni aikaa palautua kerrassaan sitten niiden lauantain agitreenien. Siispä päätin, että en enää juokse / kääntyile enää edes pieniä treenejä. Laskettu aika on tasan kuukauden päästä, että olkoon tässä nyt ainakin itselle taukoa isommista kuvioista. Periaatteessa voisi hyödyntää vuoroa Musteen keppitreeneillä tms. mutta sepä aloitti juoksunsa - kuten uumoilinkin. Katsotaan, menenkö Surin kanssa tekemään sitten mitään pientä. Ehkä, jos jaksaa. Olisihan siinäkin kyllä tekemistä.  En haluaisi heittää tauolle, vaika tämä kuukausi siihen olisikin aika hyvä, sillä Suri on parhaimmillansa nyt, joten on kiva treenata sitä eteenpäin.

Viikolla treenailtiin jotakin kotipihalla. Musteen kanssa ainakin vasemmalle käännöksiä (lähti kivasti sujumaan!) ja vähän seuruuta, Surin kanssa kartiota. Torstaina kuitenkin Oilin oppeihin, molemmilla olikin vuoro taas tällä kertaa. Ensin Muste, joka ei oikein pitänyt housistaan, eikä voinut juosta (sai halvauksen kesken matkan ja piehtaroi, tai housut juoksetti ihan väärään linjaan :D ). Tehtiin ensin Miian ja Auran häiriönä ja sitten omaakin settiä ohjatusti. Seuraamisessa ehkä vähän haittasi myös pöksyt, pysyi aika hyvin, mutta meinasi vähän jäädä / ajatus harhaili, housut häiritsi. Paikallaoloissa pysyi hyvin. 

Omalla vuorolla katseltiin jääviä, koska niitä se pystyi tekemään hyvin ja kulki ahnaasti mukana peruutuksissa. Eipä niissä oikeastaan ihmeempää, hyvät oli myös oikealla rintamasuunnalla --> eteenpäin, eteenpäin. Seuraamisessa muuten käytettiin namikättä ihan houkutuspaikalla, koska tosiaan melkein alko jopa jätättää / harhailla, mitä ei ole muuten tehnyt, niin ei ole mitään järkeä juoksun aikaan sitten painostaa mihinkään muuhun, koska muuten ei ole ollut ongelmana. Stoppia tehtiin vetskarileikillä, ja se kyllä hiffasi ja osti ajatuksen tosi hyvin. Tässä ainoa ongelma on treeniseuran puute, muuten kyllä otetaan käyttöön - aina kun muistetaan. Muste oli minusta melkoisen hyvin mukana huolimatta juoksuista, ja treeni oli siinä mielessä kyllä hyvä!  Rajoitteet olivat enemmin fyysisiä kuin psyykkisiä.

Surin vuorolla tällä kertaa treenailtiin kokeenomaisen sijaan, mikä olikin hyvä, koska asiaahan oli. Tehtiin Mykyn häiriönä ensin omineen. Seuraamista, sivulle ruutuun menoa (tässä pitää aloittee valmiilla lelulla, koska nyt vähän arpookin paikkaa). Kaukoissa oli aivan intona, ja meinasi edistellä, mutta ei niitä ole oikein tehty, niin en nyt ottanut siitä mitään ohjelmistoa meille. Kokeilin luoksetulossa eteentulon tilaa, kun olen niin paljon jo pitkään sheippaillut sitä mahani tuuppimista ( :D ), ja se oli mielettömän hyvä! Tuli ihan eteen ja tuuppi. Waude. 

Ohjatussa vuorossa paneuduttiin sitten kartioon. Tällä kerta ameno oli aina kyselevä, mutta sen verran oltiin kai edellisissä treeneissämme saatu jotai najatusta auki, että paluussa se tuli laukalla eikä pysähdellyt saati hidastellut odottaen vahvistusta toiminnalleen. Treenissä tuli kyllä hyvin selville, että Suri osaa kyllä kiertää ja mennä, mutta kun ei viittis mennä kaus asti, jos voisi vaan suoraan kääntyä ja mennä lelullekin. ;) Ai hitsi sen näki nyt hyvin! Ja sitten sitä vaan kehoitettiin menemään kiertoon ja paluuthan sujui leikiten. Eli nyt vaan kuuri patistamista! Uskoisin, että se alkaa siitä kyllä sujua, näytti aika hyvälle kyllä. Toisena tehtiin merkittömän eteenmenoa, ja siihen hyviä vinkkejä ja vahvistuksia, vaikeutta jne. Niitä lähdetään viemään eteenpäin. Vitsi Suri oli kyllä hieno. Niin täynnä intoa, iloa ja virtaa, kuten se on nyt ollut. Todella miellyttävä, oppivainen, tarkka ja hyväilmeinen. Halukas työskentelemään, kepeä, mielen jatke. AIka ihanaa!

Aloitettiin myös tässä esineruututreenit viikon aikana lenkeillä. Taimille homma oli taas kuin karkkikauppaan olisi päässyt. :) Surin kanssa "päätin unohtaa" että se kyselee, mitä löytyneelle lelulle tehdään, eikä se kysellytkään (yhdessä kolmesta treenissämme joo, mutta jännästi olin juuri puun takana, enkä nähnyt tätä, joten sen piti itse ratkaista ja kun se ratkaisi, niin hurjat kehut. ;) Musteen kanssa mietiskelin, miten lähteä etenemään. Sillä on noudon ja etsimisen palikat hallussa, joten miten yhdistää ne hyvin tähän treeniin.. Muste sai aina katsella, kun isot teki ensin. Sitten sen omalla vuorolla ollaan edetty näin. Menen kyykkyyn Musteen viereen. Heitän ekan esineen ihan lähelle ja annan "nosta"-käskyn, jolla se tuo minulle kotona tavaroita ruuan toivossa. Hetken se mietti, mutta aika pian tarjosi tätä. Seuraavaksi vein itse hanskan aika lähelle Musteen odottaessa ja kolmas on sitten ollut jo vähän kauempana / ei suorassa näköyhteydessä. Näyttää toimivan aika hyvin. Jatkamme kokeita ja palaamme asiaan. 

**
Otsikossa lupasin norminpurkua, mutta nyt kun pitäisi jaksaa kirjoittaa taas viime aikojen ajatuksia koirista ja niiden kanssa treenaamisesta kuluneen vuodenki naikana, niin en kyllä saa nyt yhtään enää ajatusta tähän. No, ehkä ensi kerralla sitten! Mutta, ajatukset ovat hyviä. :)

Vähän ihanaa aksaa ja vähän tokoakin

Lauantaina osallistuttiin Lehtisen Lotan agikoulutukseen pienellä porukalla. Musteelle katsottiin jotain uutta rataharjoituksesta. No, en osaa ehkä juuri sanoa, mitä tehtiin, mutta se mitä tehtiin, meni niin hienosti, hyvällä asenteella ja mielellä, että ihan superinnostunut olen! Vähän peruskäännöstä ja valssia suoran linjan jälkeen, ja siinäpä oli minulla opettelemista (ohjaa ja odota koiraa, ota linja aja anna edetä), mutta kun sain jotain itseni toimimaan, Muste kyllä toimi hienosti! Se liikkuu vielä aika pentumaisesti, joten muuten hyppyjen ja muun kanssa saa edetä  hiljalleen, eikä ole tarvis kiiruhtaa. Mutta voi elämä, että Muste oli kyllä kiva! Juuri sopiva tahti ja määrä on minusta nyt saatu pidettyä näissä aksahommissa, niin ehkä se tässä kasvaa hiljalleen. Ja uusia harkkoja saatiin omatoimitreeniin, niitä on nyt hyvä taas tässä jatkeskella eteenpäin treeni treeniltä. :) 

Eilen oltiin maneesilla Tokoilemassa Mirkun kanssa. Taimille taas ensin suoriltaan kartio häiriöhypyillä, ja vetää kyllä hyvin! Sitten vähän jääviä ja kaukoja. Taimilla oli kivaa. Surin kanssa tehtiin vaan ilotteluja, sitten seuraamista ja lopuksi kerran 80 cm ees taas ilman kapulaa, sitten ees taas kapulalla, ja vielä 90 cm ilman kapulaa ees taas, kissanruokaa superpalkaksi. Hypyt sujui hyvin! Ei mitään jumitteluja tai arpomista, kosketuksia jne. Eli ehkä ensi kerralla 80 cm lämppänä ilman kapulaa, sitten 90 cm kapulalla, jotenkin niin. Ainakin asenne on nyt hyvä. 

Vaikka ajattelinkin ottaa Musteelle vain leikkiä ja asenetta ja yksikköjutut kartiota ja hyppyä, niin oli se vähän tahmea täällä taas. :P Otin sen uudelleen vähän aloittelemaan paikallaolohommia muiden seurana vielä, niin se olikin ihan eri lailla mukana. Siispä: ota käyttöön katselukierros maneesilla (myös ulkokentille siirtyessä), eli ensin saa mennä haistella ja vaan kävellään, kun alkaa ottaa itse kontaktia, niin sitten aloitetaan hommat. Eli rentouden kautta. Muutenkin puhuttiin ulkokentille pikkuhiljaa siirtymisestä, niin voisi varata muutamat ekat treenit taas vaan sisäänajoon, vaikka menisi miten hyvin. :) Hiljaa hyvä tulee, muista!