Aksaa ja pientä uutta

No tänään aksattiin torstain kaavan mukaisesti. Harkka oli mieltsin kiva. Taimin kanssa mentiin ihan sutjakkana se. Pariin kohtaan kokeilin kahta erilaistakin tekniikkaa, ja mielestäni phjaukseni oli nykypäiväistä ja olin muutenkin ihan vakavasti otettava aksaaja. Pystyn rytmittämään ohjausta, enkä enää juokse Pheobena jalat ja käden eri suuntiin.

Ihan samaan en kykene Surinan kanssa, mutta siinä on pari muuttujaa. Surille käytetään palkkaajaa, jottei se oli minun taskussa kiinni. Se aiheuttaa hillittömiä irtoamisia maalihenkilölle, välillä sitten omien esteiden kautta. Toki sitä opetetaan tähän koko ajan, mutta välillä vaan ei pysty.. Siispä rytmitys ja sujuvuus eivät ole niin annettuja, kun vauhti ei ole sillä tavalla vakio tai ohjaus mene aina suunnitellusti (palkkaajaa kohti kaarrokset isommat kuin tarkoitus jne.). Oli kuitenkin kisoissa kiva havaita, että siellä homma sujui, eikä toisaalta Suri ampunut ratahenkilöiden luo. Eli kyllä se myös oppii, vaikka välillä harkoissa ei suju ihan niin kuin on ajatus. Usein siis ketjutan takaapäin harkkoja, ja onnistumisia tulee, mutta välillä vaan saattaa hajota pakka. Onnistuminen treeneissä on kuitenkiin se, kun koira irtoaa, etenee ja menee ja haluaa. 

No niitä uusia juttuja. Ja vähän vanhoja. Vanhana juttuna kaivoin sen metallinoudonkin sitten naftaliinista. Tuhot ovat yllättävän pienet. Suri vähän empii, mutta tuo kyllä kapulaa. Ei tykkää, mutta pystyy. Kyllä se siitä. Eilen nosteltiin vähän kapulaa, tänään alkoi Taimille ja Surille iltaruokametallit. Antaa ruuan tehdä tehtävänsä.

Uutukainen sitten oli nenätargetti kaukoihin. Se esiteltiin siis jokus jo kaksi vuotta sitten, mutta onpas ollut hankala ottaa se käyttöön. No, silloin ei ollut akuutti, ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että muut vaihdot ehkä sallisi etäisyyttä paitsi seiso - maahan, ja siihen tämä voisi ollanyt oiva apu. Suri tarjosi heti (pilttipurkin kansi targettina), ja laitoin sen aika pian maahan ja sitten sitten etujalkojen kohdalle rintakehän alle seistessa. Alkoi tarjota ihan hyvin niiausta, tai ainakin painon siirtoa taakse. Välillä laskee vain pään. Tosi hyvä. Muutaman kerran olen pyytänyt siitä maahan ja muutamia kertoja se on itse tarjonnut. Vähän vahvemmaksi haluan itse niiausliikkeen, mutta toki jos tarjoaa tarkoitetunlaisia maahanmenoja, niin saa tarjota! Vaikuttaisi aika nappivalinnalle. Eteneminen tässä kai olisi se, että vahvaksi targetilla, vahvaksi metristä parista targetin avulla ja targetti pian pois. Taimillekin aloitin opettaa tätä ja näennäinen nenäkosketus olikin sitten ehkä jotain ihan muuta, ja kuola vaan lentää. Voi Taimeeeeee, pitää edetä sen kanssa hitaammin. Ei sillekään huono tämä olisi, ja aina voi opettaa uutta. Eihän se nyt yhtään haittaisi, jos tästä vaikka jotain apua meidän kaukoissa olisi...    

 

Kahdet tokot

No jo on keretty. Pitää välillä ottaa tauon kannaltakin ehkä. Eilen treenattiin maneesilla aksojen jälkeen. Taimin repertuaari koostui kaukoissa (piti tehdä lähempää m-s vaihtoa, liikutteli hirveesti jalkoja, muut ok), ohjattua, hyppynoutoa ja tunnari. Nämä varsin kivat meiningit. 

Surin kanssa tehtiin seuraamista, vähän pidempiä suoria. Sen jälkeen set pointtia 80 cm hypyllä. Tehtiin ehkä 3, ne meni hyvin. Ekalla hipaisi estettä, mutta korjasi seuraaviin. Vitsi, kunhan Taimi (joskus, milloin, ei koskaan?) laihtuu vähän, niin näitä samoja sille jos vaikka saisinkin tuon hypyn sille vielä toimimaan.. jos se on mahdollista... Sitten avoimen jäävät, nopsat oli jäännit ja oikein, joten siihenpä sitten lopetettiin. 

Tänään käytiin Lahdessa Tiinan kera treenaamassa, oli tosi kivaa! Kiitos Tiinalle seurasta! Taimi oli väsyneessä kropassa selvästi tai sitten uusi paikka pisti inasen jarruttelemaan, mutta ei mitään isompaa ongelmaa. Alkuun kaukoja. Muuten oikein kiva mielentila ja muu, mutta kerran sitten ei kuunnellut, vaan meni seisomasta maahan istumisen sijaan. Ja tietenkin se maahanmeno oli teknisesti just oikein, mitä se ei ole koskaan silloin kuin pitäisi mennä. Ruutua tehtiin niin, että menomatkaa aina pidennettiin eli oikean kohdan vahvistusta. Nämä hyvät. Luoksetuloa kipoilla, ja nyt ekaa kertaa sitten tosi moneen treeniin Taimin vauhdissa näkyi, että se tullaan stoppaamaan. Mutta ei näkynyt huonolla tavalla, vaan vauhti oli ehkä just sopiva stoppeihin nähden! Pitää vaan katsoa, ettei tuosta ala yhtään ennakoida, ja vapauttaa sitä enempi etukipolle. Mutta tänään tavallaan nämä oli parhaat siis aikoihin, koska stopit käskytettyinä oli eniten kohdillaan aikoihin. Loppuun tunnari. Ekalla palasi tarkistamaan, kun Tiina alkoi liikkua kapulan noston jälkeen (tää on se ongelmakohta). Kahdella seuraavalla toistolla voitti häiriöitymisen ja teki hienosti. 

Suri oli myös totuttua vaisumpi, mutta kokosi itseään vieraan paikan häiriöstä huolimatta. Alkuun leikkimistä, josta vauhdista seuraamaan ja lelupalkka. Tämä oli siis suunnitelma, ja se tuki hyvin tätä vieraan paikan treeniä! Näitä siis lisää ja etenkin uusissa paikoissa. Noutoa tehtiin niin, että Tiina heitti kapulan vielä kauemmas minun heitosta eteenpäin. Arvasin, että Suri väistää heilautusta, koska se ei ollut parhaassa vireessä. Mutta kapuloille menot olivat hyvät, ja nostot ja palautukset myös ok. Sattui vaan niin, että ekalla se meni jonkun roskan luo, joka osui ensin sen silmiin, tokalla se meni Taimin luoksetulokipolle, jossa olikin vielä palkkaa ( :D ) ja kolmas sitten ilman ylimääräisiä ohjelmanumeroita. Hehehe. Loppuun luoksetuloa. Eka piti tehdä suoria ja vapautuksia lähdöistä, että vauhti saatiin kohdilleen. Yksi stoppi, olisi voinut olla nopsempi, mutta tänään ei ollut päivä, jolloin niitä olisi voinut hinkata. Jälkeenpäinhän toki mietin, että joo, nyt kun oli treenikaveri, niin se jojo-leikki olisi ehkä ollut oikea treeni, argh! No, ensi kerralla sitten!

Loppuun paikallaolot. Taimi istui ja makasi Meten kanssa. Vähän on levottoman oloinen nykyään, odottaako ruokaa niin paljon nälkäinen parka. Ei mitään isompaa ongelmaa kuitenkaan. Suri oli hyvin Myrtin kanssa, hirveen hyvän näköisesti makaili. 

Kisaviikonloppu ja vähän treenejäkin

Käytiinpäs sitten ihan naapurikaupungissa aksaamassa kisojen merkeissä. Lauantaina oli kolmoset ja täten Taimi. Ensimmäinen rata oli aika ahdas, eikä oikein meidän mallinen, mutta melkein puhtaasti se setvittiin. Kepeille vienti oli aika tiukka (no, mikä ei ollut), Taimi onnistui siinä, mutta varmaan kehuin liikaa, kun se tuli kepeiltä heti melkein pois. Itseasiassa treenasin tiistaina samanlaista aloitusta, paitsi siloin treenasin siinä tiukkaa takanaleikkausta, jota tosiaan Taimi ei enää kestänyt. Nyt tiesin, etten siis voi leikata takaa ja ohjasin muuten. Joskus kakkosluokissa on tehty vastaavia takaaleikkauksia onnistuneesti kisoissa, siis kepeillä. Silloin Taimilla oli parempi fokus edetä radalla enkä minä ollut sille niin magneetti. Esim. keppejähän se teki loppuun saakka, vaikka yritin kutsua sitä pois esim. väärän aloituksen vuoksi.

Toisella radalla vähän parempi meno, ehkä. Aloitukset ovat liian tahmeita, sitten kun lähdetään koti maalialuetta, niin Taimi voi sentään liikkua normaalisti. Yliaikaa saatiin siis 1,42 sekuntia, ja nollalla olisi saatu serti. Vielä minulla tuli yksi treeni-idis mieleen noiden aloitusten vahvistamiseksi, mutta kyllähän nää alkaa olla nähty nyt nämä kisat. Mutta silleen oli kivaa ja Taimi jaksoi kyllä, kolmas rata olisi kannattanut ottaa. Eka menee asina vähän makustellessa, seuraavilla voisi sitten jotain yrittääkin. 

Iltapäivällä kävin maneesilla treenailemassa tokoa. Surin kanssa ensin parit istumiset. Sitten ruudun paikkaa läheltä, ja jätettiin lelu sinne valmiiksi. Luoksetulon stoppia ja maahanmenoa ja ennakoimattomuutta. Huikeeta. kun voin treenata näitä, siis useampia toistoja, erilaisia treenejä ja se kestää. Hyppynouto ja yksi hyppynoudon palautus otettiin ennen kuin lähetin sen rakettina ruutuun. 

Otettiin vielä erikseen sillä hypyllä set point -treeniä ajatellen tulevaa pk-estettä. Tajusin nimittäin, että repussa oli hyppytekniikkakurssin vihko, ja sain etäisyydet tähän treeniin. Ja mikäs siinä, näitähän aletaan nyt tokoillessa aina tehdä! Korkeutta taisi olla jotain 75 senttiä, se meni hyvin annetulla treenillä. Ensi kerralla pitää ottaa mitta mukaan, ja laittaa korkeuksia tussilla siihen esteeseen. Raportoin etenemisestä!

Taimi tokoili myös. Ruutua, luoksetulon stoppeja, jääviä. Stopeissa aika hyvä meno, toistot alkaa tuottaa tulosta.   

Sunnuntaina aksassa lainasin Kuismaa, jotta pääsin henkiselle tasolleni ykkösluokkaan. Eka rata tehtiinkin puhtaasti lukuunottamatta olematonta puomin alastulokontaktia. Kepeillekin kyllä tuuppasin sen kädellä, kun oli menossa ekasta välistä ohi. Noo... Muuten kyllä mentiin yhteen sika hienosti. Itse saa keskittyä vain ohjaamaan, sillä koira kyllä tulee. Ja oikeastaan pitää muistaa, ettei lähde sen vauhtiin, koska se kiihtyy siitä ja lähtee käsistä. Tällä radalla oli helppo pitää mopo aisoissa. Hypäriä tehtiin samoilla meiningeillä, ihan vähän lähempänä oli keuliminen, mutta pidin hyppysissä. Minun piti tuupata (tällä kertaa ei fyysisesti) Kuismaa putkeen leikatakseni takaa (mikä on sillä vaikeaa etenkin oikealta pouolelta), ja se vähän jarrutteli, jolloin astun sen takajalalle (?) ja kompuroin, joten olin myöhässä Kuisman tullessa putkesta. Seuraava hyppy vielä meni, mutta sitten muurin ohitus. Loppu ok. 

Suri oli jo lauantaina hallilla käydessään hyvin hyvin iloinen pieni porokoiratyttö. Sununtainakin se oli lupaavan oloinen, ja oli hallissa hyvin skarppina. Ensimmäinen rata oli hypäri. Kohtaloksi koitui väärä putken pää (myöhemmin jutellessa vanhan seurakaverin kanssa putkelle vienti tuntui itsestäänselvälle, mutta ei tullut mieleen rataantutustumisessa...). Senkin jälkeen Suri irtosi parille ekstrahypylle, mutta mitäpä pienistä. Agiradalla hyvä boogie jatkui ja suoritettiin rata virheettä. Kerran oli lähellä irrota ylimääräiselle hypylle. Kontakteista ei mitään muistikuvaa miten pysäyttelin, mutta ne siis hyvin, joskaan en tiedä oliko tarkoituksenmukaiset.. Ihanneaika alittui helposti ja tällä nolla kakkossijalla ja ensimmäinen LUVA kakkosista! Onhan sitä jo kerennyt miettiä, miten vaikeaa se voikaan olla, mutta toisaalta vasta nyt tässä ollaan oltu taas omalla tasolla ja fiiliksissä kaikessa tekemisessä, että tulihan se kun aika oli oikea! Ja mikäpä sen kivempaa, kuin että kerkeisi näitä kakkosia vielä koluta jokusia ennen kuin noustaan kolmosiin. 

Illalla Taimi oli demokoirana toko-kurssilla, ja tokoilin sen kanssa palkattomuutta kurssin jälkeen. Mutta ihan alkuun kaukoja palkalla, ja ei-painostavalla mielellä. Hito hyviä vaihtoja teki, yksittäisiä tai kaksittaisia. Nyt teki maahan menonkin puhtaasti! Jätettiin siihen kohtaan ne. Sitten otettiin pieni seuraaminen, luoksetulo, ruutu, jäävät ja pieni siirtymä. En antanut Taimin haukkua kehuissa, mutta muuten intoiltiin. Meni kyllä aika sikke hyvin tämä. Luoksetulokin normia paremmin joskin parantamisen varaa edelleen on.     

Kotipolttoisia

Tuntuu jopa vähän pelottavalle, kun kaikki toko-hommat etenee nyt ja muutenkin ollaan oltu ahkeria. Mutta nyt on ihmiselle ja koirille hyvä hetki ja aika, ei kai siinä muuta. Tänään kotona tehtiin kaukoja, tunnarin tuontia ja perusasentoja eri suunnista ja käännöksiä, ulkona tunnaria.

Ulkotunnarit meni hyvin. Taimi ei tarkistellut ollenkaan. Suri teki hyvin, ekalla oma oli muiden seassa piilotettuna. Koska se on nyt aika hyvä, mietin, että liike pitäisi hioa loppuun, eli liikkurillisia pitäisi alkaa tehdä. Kepo pääsee siis hommiin...  mutta pitäisi siis miettiä liikkeen lähtö (mielestäni se ei odota kapuloille lähtöä oikein, eli siihen vähän buustia (jos en kuitenkaan tyyliin hakkaa sitä tunnareilla... muuten se ehkä onkin ihan ok. Palautuksia nyt tietenkin voisi treenarat, siis eteentuloa ja siitä loppuun.

Sisällä sitten treenattiin tunnarin / kapulan palautusta. Haettiin suoruutta ja tiiviyttä. Huomaa, että Surilla on joskus ollut vaikeaa tämän kohdan harjoittelu. Sillä tulee ihan sekunnin murto-osaksi sellainen ou-fak-ilme, sitten se ohittaa sen ja tekee innoissaan, toistoissa sitä ei enää ole. Kaukojumppaa molemmille. Surilla kasvatin taas vähän matkaa. Eihän tämä ole kuin toistoista kiini, ja kun kerran hyvin menee, niin yksi, mieluiten useempi setti / päivä, alkaahan niitä siitä kertyä. Perusasennot ok, samoin askelsiirtymät. Niitä voi helposti nyt sisällä treenaillakin, koska vaativat työtä jonkin kerran Surin kanssa siis.

Pieniä ja epämukavuutta

Sen kerran kun sain kivaa seuraa houkuteltua maneesille, se oli heppakäytössä. Voi sun elämän käsi sentään! No, mutta käytiin siis Hannan, Hemmon ja Raipen kanssa ensin lenkillä ja sitten tehtiin katuvalon loisteessa taivasalla - millonhan viimeeksi olisi pimeellä tehnyt tälläistä treeniä. Itselle epämukavuutta, mutta koirille ihan se ja sama, treeni kuin treeni. Hyvä muistutus itselle...

Taimin ekassa setissä tehtiin jääviä ja tunnaria. Tunnari onnistui nyt ilman kääntyilyä, jäävissä tarvitsi pienen hidasteen istumiseen. Toisessa setissä piti tehdä vielä tunnari, josta iso palkka. No, ensinnäkin se ekalla kierroksella kävi tarkistamassa kapulat uudelleen ennen tuontia. Siksi uusinta - jossa toi väärän. Olisi voinut palkata, koska ei varmistellut! Mutta lähetin uudelleen, ei pahoittanut mieltään vaan kävi hakemassa oman hienosti. Kuvitteli tuovansa ekalla oikean, joten olisin voinut tällä kertaa palkatakin sen. Toisaalta kerkeehän näitä nyt treenailla. 

Surilla eka vähän seuraamista. Paremmin saisi tehdä alkuun, eli nyt voisi tehdä itse reippaasti ekan suoran, josta hyvästä kohtaa riekut. Mutta muuten kyllä meni hyvin ja parani suoratkin loppua kohden. Jäävistä maahanmeno ja seisominen, hurjan hienot olivat! Näitä pitää välillä tsekata, kun treenaillaan lähinnä istumista nyt. Tehtiin vielä tunnareita kaksi niin, että Hanna laittoi väärät ja oma oli heti muiden joukossa. Ensimmäisellä kierroksella Suri oli ihan liian liikuttava, kun se kirjaimellisesti lähti etsimään kapulaa pitkin parkkipaikkaa (yleensä kun oma on piilotettuna ollut jonnekin lehtien alle). Ohjasin sen kapuloille, ja hieno työtä teki, ei mitenkään reagoi vääriin vaan on hajun perässä tässä! Toinen vielä, jossa ei lähtenyt nyt työstämään koko lääniä, vaan heti kapuloille ja oma nopeasti. Vaude! Pitänee kuitenki nvielä väliin tehdä piilotettuja, että tuo nenätyö säilyisi hyvänä, eikä esim. innostuessaan alkaisi sählätä.  

 

Uusi halli ja tunnaria

Eilen kaiveltiin Surilta esiin ainakin pari kolme kuukautta (?) tauolla ollutta tunnaria. Kesällä tehtiin sitä ahkerasti ja usein, ja toden totta sille oli jäänyt hyvä idea tästä, sillä ei siinä hirveästi kaivamista ollut. Yhden tein niin, että piilotin oman ilman muita, sitten oma piilotettiin muiden lähelle ja lopulta joukkoon. Viimeinen tehtiin jo niin, että oma oli muiden joukossa pokkana. Kaikki onnistui. Tänään tehtiin samalla lailla, mutta oma laitettiin muiden joukkoon nopsemmin ja teinköhän kolme niin, että oma muiden joukossa. Oman vaihdoin joka kerta. Aika hienoa. Seuraavaksi joku muu saisi laittaa väärät, jotta saadaan muutakin hajua. Mutta ei huono, ei ollenkaan. 

Taimi meinaa tarkistaa, kun olen hiljaa patsaana, kun se palauttaa. Siis kotipihassakin ilman uusia häiriöitä. Pitäisi ehkä tehdä nyt sellaisia, että kapulat ovat minun ja sen välissä, ja siten vahvistaa kohtitulemista. Eihän se vääriä ota tai mitään, mutta tuo tulee heti, kun on taukoa. Edellisissä kahdessa kokeessahan se on tehnyt tämän hienosti, mutta jäisi yksi jännitysmomentti pois, jos ei olisi noin epävarma palautuksesta. Eilen myös kakeiltiin pihalla molempien kanssa, mitään kumempaa raportoitavaa siitä ei ehkä ole. 

Tänään käytiin Miian kanssa tsekkaamassa A-qility:n halli. Hyvä oli, hienot uudet esteet ja hyvä pohja. Siis tosi hyvä. Koska siellä on myös pk-hyppy, niin tuli mieleen, että halutessani voisi kyllä Surille nyt talvella opettaa ne pk-esteet... Kyllähän sen saisi jo ensi kaudelle kokeisiin, jos vaan päätän ja laitan aikaa siihen hommaan.. nyt kuitenkin on ollut hyvä keskittyä aksaan ja tokoon, tuntuu että ajatus on pysynyt kasassa ja ollaan pystytty suunniteltuun ja etenevään treeniin!

Taimi ja Suri teki samoja juttuja. Ensin putken - hypyn kautta kepeille, ja esteen takana palkka. Kahdella ekalla kiekalla Suri haki tekniikkaa uudella pohjalla, mutta sen jälkeen vauhdikasta. Pohja vaikuttaa siis paljon siihen, koska Kanalla se teki nopeimpia keppejä ikinä. Taimilla nämä hyvät myös.

A:ta otettiin hypyn kautta ja hyppy perään. Taimia pysäytin pitkästä aikaa, sillä tuo pohja tuntui tosi armeliaalle koiralle, ja A:n hyvä pito antoi koiralle mahdollisuuden laskeutua hillitysti. Myös Suri teki hyvin nämä. 

Samaa meininkiä oli puomilla. Surille pitäisi vahvistaa edelle irtoamista, mutta muuten menee kyllä reippaasti. Keinua loppuun: ekalla otin vastaan, sitten annoin mennä omalla painollaan. Nämä toimi. Lopuksi vielä pieni ratapätkä loppupalkalle. 

Tehtiin siis paljon erilaista, pienillä pätkillä. Koirat jaksoi hyvin, teki innolla loppuun saakka. Jaksotus kahdella koirallla on helppoa, ei tee liikaa, ja toisen ollessa kentällä toinen odottaa innolla.     

Tokoa, taas

Kaupunkiloma piti hyödyntää tokon merkeissä taas. Piti käydä kaikkina kolmena päivänä edistämässä ohjelmistoa, mutta viimeinen päivä piti skipata flunssan ja huonon sään vuoksi. Kun ei ollut pakko.

Perjantaina Taimin kanssa tehtiin luoksetuloa kahdella kipolla (hyvä), ohjatun suuntia (kokosin kapulanjämistä itselleni näkyvät kolme kapulaa! Yksi meni jo rikki..), jossa nyt meni aina oikein reunaan hakemaan, vaikka oikealle lähettäessä välillä mietti keskimmäisen mahdollisuutta, kaukoja (pysyy, pysyy), taidettiin tehdä myös ruutu, jossa otti aluksi suunnaksi kentällä lojuneen pallon, mutta pystyi korjaamaan ruutuun menoksi itsekseen. 

Surin kanssa tehtiin myös ohjattua. Perjantaina treeni meni muisteluksi, mutta lopulta hiffasi, että juu se kapula piti hakea näytetystä suunnasta. Sen mielestä merkki on niin siisti, että se tekisi vain merkkiä. Sinällään tämä on hyvä noutoharkka, koska siinä ei ole edes heittoa, joskaan se ei nyt ole enää ongelma. Lisäksi ruutua vauhtitreeninä, valmis kentän värinen lelu siis ruudussa. Otti saman pallon targetiksi kuin Taimi, mutta annoin sen itse ensin hokata, mikä se ruutu olikaan. Sitten vallan vallattoman vauhdikkaita ruutuja! Tehtiin myös ruudusta seuruuseen tuloja, lyhyeltä matkaa, mutta nyt tuli laukalla. Kaukoja tehtiin ylempien vaihdoilla, siinä ei mitään uutta edistymistä ole nyt tapahtunut. Liikkeestä istumista, nyt tein vain viisi toistoa, ja treeni oli eteenpäin menevä - hyvä minä! Seuraamista, siis askelsiirtymiä ja piiperrystä enemmänkin. Ne aika ok. Luoksetuloa voittajan stopeilla. Stopit hyvät, ainoastaan seiso-maahan välissä haluaisi vauhdilla ennakoida maahanmenoa, mutta kiritän sitä tulemaan nopsemmin. Itse pysäytykset hienot, etenkin maahanmeno.

Lauantaina halusin jatkaa edellisen päivän teemoja, jotta asiat voisivat tosiaan mennä eteenpäin, kun niitä treenaa pienemmällä viiveellä. Taimille kaukoja (ok), luoksetuloa (oli parempi jo!), ruutua, jossa nyt varman päälle haettiin paikkaa aluksi lähempää ja siitä kauemmaksi siirtyen. Nämä erittäin hienoja! Ohjatussa todella hyvät suunnat, jei! Jäävätkin tehtiin läpi, ne on nopsat ja oikeat. Näitä pitäisi treenata koeliikkeenä joku muu liike palkattomana alla. Ei niissä ole ollut nyt mitään ongelmaa, tehtiinpä miten päin vain, ainoastaan se koevire ja ympäristö pitäisi nyt treenata. 

Surilla ohjattu toimi lauantaina jo paremmin. Hienot pari suuntaa molempiin, aivan loistavaa. Hyvä luoksetulo kertaalleen. Ruutua ensin lähempää paikkaa vahvistaen (ei kosketusalustaa), lopuksi valmiille lelulle lähetys kaukaa. Suri kyllä oppii hienosti sen paikan, sitä pitää vain vahvistaa paljon. Se menee aina tismalleen haluttuun paikkaan. Olisiko sitten tehty vielä seuraamista.

On se vaan kivaa, kun on tosi tomerat ja työskentelyhaluiset koirat! Voisi vaan treenata koko ajan. Surikin etenee nyt hyvin voittajan jutuissa, kun olen vaan päättänyt mennä eteenpäin ja tehdä kaikkea mitä siellä tulee. Saatiin kasa tunnareita, joten niitäkin voidaan taas vaikka ottaa kotiohjelmaan. Olen kyllä saanut viime kokeesta jotenkin hirveesti voimaa - jos lähinnä itsekseen tusaamalla saadaan ykkönen ja hyvä kakkonen aikaiseksi, niin eihan metsässä ei olla (no ei kun pellolla). Ja jos ryhmätreeneistä elää edes pieni toivonkipinä, niin niistä voisi ottaa vielä muutamia asioita paremmin haltuun.. Ja marraskuussa tosiaan pari koulutustakin tiedossa, joten otetaan nyt kaikki irti ennen seuraavaa pentuyritystä!

  

Tokoa

Etenee, etenee. Eilen ulkokentällä issekseen pikaisesti. Taimille luoksetuloa kahden kipon taktiikalla. Ekan stopin meinasi valua, josta huomautus, jonka jälkeen aika nappi-suoritus: vauhti ei kärsinyt, mutta stoppi nopeutui. Tätähän mä kysyin. Pitää muistaa, ettei Taimi-kultamussukan tarvitse antaa tehdä huonosti, jos kerran treenataan asiaa paremmaksi! Ohjatussa en jumakauta osaa hankkia / tuunata kapulaa näkyväksi, joten oikean sijaan kovasti halusi mennä keskelle. Mutta tehtiin ytimeen asiaa. Vasen ei niinkään ongelma. Kaukoissa vähän sinnepäin - tässä kohtaa voin perua puheeni kovan koiran helppoudesta.. Loppuun jotain leikkimistä taidettiin tehdä lähinnä. Taimilla on ihana pilke silmäkulmassa.

Surille myös luoksetuloa. Seisomista nyt voittajan matkasta yksi, sekä suullinen että käsimerkki, jolla hyvä stoppi hyvästä vauhdista. Yksi maahanmeno, jonka tekee hyvin - sille tämä näyttäisi olevan hauska juttu. Hyvä niin. Kaukoja, ihan vaan tätä selkäydin-juttua, ei siitä raportoitavaa. Olisiko sitten tehty seuraamisen käännöksiä.

Tänään maneesihommia. Taimille ruudun paikkaa toistojen myötä lähetysmatkaa pidentäen, ja täällä se kyllä ampuu erittäin hyvin oikealle paikalle himmailematta. Ohjatussa vähän sama laulu taas, ekalla yritti keskimmäiselle (vähän paremmin näkyvät kapulat, mutta ei kyllä tarpeeksi), mutta sitten haettiin sitä liikerataa, että näkyi eli ei, sinne oikealle vaan, niin löytyy. Mielentila oli superi tässä edelleen, siis vaikka onnistutaan ryssimään niin paljon. ENSI KERRALLA MAALAAN VAIKKA KYNSILAKALLA SEN KAPULAN. Ihan sama, kunhan se nyt näkyisi. Keskimmäisen voisi jättää hetkeksi pois, ja vahvistaa edelleen sitä liikerataa. Hyppynouto oli oikein hyvä ja loppuun vähän seuraamisen hifistelytekniikkaa. 

Suri. Oli. Ihan. Super. Laitoin ruutuun lelun pienen vallin taakse piiloon valmiiksi, ja aloitettiin liikkeestä istumisilla. Jotenkin ei tarpeeksi hyvä. Siis teki aika oivaltaviakin, mutta yhtäkkiä tarjosi maahanmenoa. Oliko se nyt niin, että Surilla ei pidä tehdä liikaa toistoja, kun alkaa jalostaa asiaa. Jos tekisi esim. 5 toistoa vaikeuttaen, ja sitten ei enempää. Tähän väliin ruutuunlähetys: virittelystä alkoi hypähdellä ja nostaa virettä. Juoksi täysiä ruutuun, mutta jäi etureunaan. Odotin muutaman sekunnin, jolloin lähti korjaamaan taaemmas - ja lelu palkkana. Todella pedagoginen harjoitus! Yksi hyppynouto, innostava. Seuraamista tehtiin pitkinä suorina, tai jos käännös, palkka vasta vähän matkan suoran jälkeen. Ei kyllä yhtään kontakti tippuillut. Sitten uusi ruutuunlähetys, nyt ihan loppuun saakka hyvin. Ihan kuin silä olisi idis tästä. Loppua ei muistettu treenata, sitä voisi nyt ottaa, jotta etenisi kokonaiseksi tämäkin pikkuhiljaa. 

Vähän harkitsen, josko käydään vielä kokeilemassa kolmatta ykköstä avoimesta marraskuun lopulla, vaikka treeneissä nyt mennäänkin kohti voittajaa. Voittajan kun järjellä ajatellen pääsee korkkaamaan vasta joskus keväällä (mahdollisten pentujen jälkeen). Vaikka osaa liikkeistä voisi nopeuttaa koevalmiiksi, niin joku kaukot ja ruutu ovat sellaisia, että niissä haluan kouriintuntuvan varmuuden ennen kokeita. Ja siis kokonaisuudet ja kaikki, jotta ei tarvitse kovasti sitten paikkailla. Ihan hirveä hinku olisi jo ylempiin. Mutta jospa se tästä pian alkavien uusien kuvioidenkin myötä taas lähenee.    

Kot kot kot

Pitkästä aikaa käytiin kana-areenalla treenaamassa! Meitä oli minun lisäksi Satu ja Kulo sekä Hipun porukka. Kaikille sopi suunnilleen sama treeni, joten saatiin aika hyvin tehtyä kaikenlaista puolessatoista tunnissa. 

Suri ja Taimi tekivät keskenään samaa. Nämä ovat Taimille kivoja motskariharkkoja, ja Surille taas haen varmuutta ja kokemusta. Ekalla kiekalla tehtiin kepit + pussi. Taimi oli tosi intona. Suri niin ikään, ja sillä oli ihan törkeä vauhti kepeillä! Tekeekö pohja näin paljon sen vauhtiin, vai mikä oli? Mutta ihan upeeta työtä! 

Toisella kiekalla putki + keinu + A. Taimilla perussettiä. Surille yritn kertoa etukäteen, että keinu kyseessä, mutta lensihän se sen kanssa kuitenkin. :P Vähän hidastui sitten, mutta onneksi muistin, miten sitä yleensä vauhditan, joten lopuksi ihan normisti taas. Hitsin hyvin siis meni kaikkiaan, A oli sopivan nopsa myös. 

Viimeisenä tehtiin helppoa u-rataa. Oli 2 x hyppy, puomi, putki, putki, hyppy, pituus ja kolme hyppyä. Aloitin esin putkelta, sitten puomilta, sitten koko rata. Tästä pitäisi olla kuvamateriaaliakin. Ja ajatus takana oli, että mennään vaan sujuvasti ja edetään, oman liikkumisen & ääntelyn miettiminen. Tämäkin oli suksee molemmilla, ne ei paljon jarraillut. Hypyt oli medeissä, koska pohja ei ole ehkä paras mahdollinen, joskaan ei huonoinkaan. Mutta kun kahdesti on jo tällä viikolla makseiltu, tänään otettiin ilon kautta.

Meillä oli hurjan kivaa, ja oli kiva päästä treenaamaan ja näkemään kasvattien touhuja. Päteviä mielestäni molemmat, todella innostuneita aksaajia.

Niin joo, ja tämä viikonloppu / viikko on ollut jotenkin jännä. Treenien suhteen se on tarkoittanut jotain sellaista asioiden loksahtamista kohdilleen, minun päässäni siis. Joku sellainen selvä visio, oikea mieli. Vaikea selittää, kumpa nyt vaan säilyisi mieli tässä asennossa.

Rataa

Tänään ponkasiin uudet ratatreenit käytiin. Minä toimin ekana vastuukouluttajana, joten omille kiemuroilleni pääsin. Oli minusta epä-minämäinen rata. Taimin kanssa menin sen kahdesti makseilla. Ehkä olisi voinut tehdä medeillä, kun torstaina jumpattiin makseilla, ja nyt jotenkin oli vähän tahmeampi. Vaikka on siinäkin eroa, mennäänkö maneesille päivällä vai illalla. Mutta siis ihan jees, sain hyviä vinkkejä omaan käskytykseen! Mahtia saada palautetta, koska se tietää vaan mahdollisuutta edistyä. 

Surin kanssa taisin tehdä kolmessa pätkässä, mutta sen saman radan kuitenkin, koukerruksineen. Palkkaaja sijoitettiin sopivasti. Keinun tein erillään, siinä käskytykseni oli tyhmä. Enivei. Siis minusta treeni meni kyllä aika tosi kivasti, sillä Surikin vaikutti pystyyn nukahtavalta ennen harkkaa. Pyysin palkkaajaa ensin vähän leikittämään Suria, jonka jälkeen odotusarvo olisi suurempi. Tämä oli hyvä!

Huomiselle Kana-treenille on jo vähän ajatusta muhimassa. Helppo rata, keinu, puomi ja kepit erillään pari kertaa vauhtiin panostaen. Jotain tällästä.  

Aksaa

No nythän myö taas aksailtiin. Oli aikas kiva rata, Taimille sopivaa aivotyötä, mutta innostavaa. Mentiin makseilla. Tuli jotenkin hyvä fiilis! Taimi kulki hyvin, ohjaus oli koiran mukaista, selvittiin kaikista paikoista. Tämä oli vaan jotenkin niin omaa. Ihanaa, kun Taimi on jo laihtunut jonkin verran, pitäisikin käydä vaa'alla. Sillä oli siis sellainen 2 kg ylipainoa, tuntuuhan se. Ja tosiaan tämä viileämpi sää. Viime juoksulenkillä Taimi juoksi edellä / vierellä koko matkan, ja tyypit lähti oikein keulien liikenteeseen.

Suri teki muistaakseni kolmessa osassa. A oli pitkästä aikaa. Otin ensin kosketusalustalla, jotta saadaan sitä varmuutta ja nopeutta - sitä olikin. Alusta pois, ja ihan lopputreenistä vielä yksi alustallinen. Palkkasin ehkö joka toisen A:n. Tämä oli hyvä, ja onnistunut suunnittelu itseltäni. Suri oli todella iloinen ja riehakas. Vaikka palkattiin namilla, otin aina välisiirtymät lelunretuuttamisella, mikä oli oikein hyvä valinta sekin. Kepit tehtiin vain kerran, loppupalkalle. Oli vauhtia ja tekniikkaa. Ne pitää vaan ohjelmoida näin uudelleen. Nyt treeni onnistui niin, etten miettinyt missään kohtaa, että miksi tein näin, tai että ei minun näin pitänyt tehdä, tai teinpäs taas kerran liikaa. Pikkuhiljaa siis onnistumiset alkavat kasaantua. 

Aksaa onkin nyt luvassa viikonloppuna. Huomenna polkaistaan käyntiin uusi ratatreeni, ja sunnuntaina parin kasvatin kanssa Kana-areenalle aksailemaan. Lisäksi olen päättänyt ilmoittaa myös Surin VAU:n kisoihin kuun loppuun. Ne on kuitenkin hyvän mielen kisat. Ehkä muitakin kisoja, sillä jos kevät meneekin pentuhommissa.

Tokoa

Nyt pitää yrittää pysyä nosteessa. Siispä kun kerran raahaudun maneesille vetämään aksatreenejä, samalla vaivalla kulkee koirat mukana treenaamaan tokoa. Eilen siis (lämmittelyn jälkeen) Taimille seuraamisen hifistelyjä, kaukoja pitkästä matkasta (teen vaihtoja nyt ylipitkästä matkasta, ja kuunteluun panostaen, takapalkalla, tiukkana mutta hauskana). Lisäksi ruutua: matkaa pidentäen, oikeaan paikkaan keskittyen, ilman kosketusalustaa. Taimi veti nämä ihan sika hyvin! Ihan takalaitaan, ei himmaillut tai yrittänyt etsiä alustaa. Waude, sanon! 

Suri teki ensin ruutua: vähän piilossa kynnyksen takana pikku pallo. Hurrrrja into ja vauti. Lähempää sitten paikkatreeniä, josta naksua ja maksua: osasi! Ruutua lähdettiin viemään eteenpäin niin, että kutsuin sitä maasta seuraamaan, aika lyhyestä matkasta. Lopuksi kaukoja. Aluksi vähän meinasi steppailla, mutta muisti äkkiä juonen, ja teki hyvin. Matka ihan lyhyt siis, mutta vaihtojen puhtautta haetaan. Tätä on kotonakin vähän jo taas kaivettu parin viikon tauolta esiin.

Tänään ajelin myös maneesille treenaamaan. Taimille ensin luoksarin stoppeja kahden kupin taktiikalla. Tää oli hyvä! Stopit todella siistit, ei ennakointeja tai mitään. Taimi teki myös taas kaukoja. Joskus meinasi tehdä väärin, mutta kun vaan haettiin sitä oikeaa, niin alkoi kuunnella sen jälkeen hyvin. Jääviä tein peilisivua kohden, niin sain palkattua heti asennoista ilman kurkkimisia. Teki hyvin, vaikka tein pienillä väleillä aina asentoa vaihtaen. Ei yhtään hutia. 

Suri aloitti luoksetulon maahanmenot. Jätin seisomaan, ja kutsuin, aluksi maahan aika lähellä minua. Helpompi selvästi oli ottaa oikea välimatka - siis seisomisesta maahanmeno oikeassa kohdassaan. Hyvin se sitä tarjoaa, maahanmeno on aika vahva sillä, ja meidän jäävien yksi harkka on pohjustanut tätä varmaan jo aika hyvin. Mutta se on nyt siis laitettu aluilleen, tästä vaan rohkeasti eteenpäin. Akselsiirtymiä tehtiin vähän myös, nekään ei ole ihan uusi juttu. Hyvin muistui mieleen. Peruuttaminen taisi olla uutta, sitä tehtiin seinän vieressä. Keksi kyllä sika nopeesti mistä on kyse ja peruutti hyvällä tekniikalla. Liikkeestä istumista ensin peruuttamalla, sitten vapaasti sivulta. Tauko lienee tehnyt hyvää, koska sillä oli jo idistä tästä! Vaikka viimeeksi ajattelin, että eihän tämä eten koskaan.. Lopuksi kaukoja. Nyt oli jo vähän matkaa, tein erilaisia komboja, ja tekniikka säilyi.

Erkkaroimassa

Ensin kuitenkin viime torstaista joku sananen. Oli siis agitreenit. Uskalsin tehdä Taiminkin kanssa, mini-hypyillä mentiin. Ja hyvin mentiinkin. Toki vauhtia on, kun ei ollut korkeutta, mutta muutenkinTaimi oli supervireä ja liikkuva. Kylmät ilmat sopii näille.. Surikin teki kolmessa, hyvässä pätkässä radan niin, että saatiin se aina irti palkkaajalle. Treeni ja ajatus onnistui hyvin! Kyllä se siitä lähtee. 

Perjantaina ajeltiin Ouluun. Käytiin koekentällä ottamassa tuntumaa. Taimi teki ohjattua, kiivasti meni aina keskelle, kun ei oikein nähnyt kapulaa.. ruutu jees, seuraamista jees. Ei kait muuta. Suri teki vähän seuraamista, jäävät, luoksetulon suorana. 

Lauantaina kokeet alkoi Taimin osuudella. Paikallaolot ihan ok, oli vähän tassutellut. Juuri ennen koirien jättöä taas se tajusi alkaa katsella yleisöön ja skannailla kenttää. Tuo itseasiassa on sellainen paikka, mikä pitäisi treenata pois. Siis keskittyminen. Nythän se oli rento ja kaikki valmistelut onnistuivat nappiin. Mutta tuo on sellainen koe-juttu, mikä pitäisi kaivella treeneissä ja työstää (tosin tää on just se juttu, mihin vaaditaan ne muut koirat JA ylimääräinen ihminen liikkurin rooliin... noooot gonna happeen). Molemmista siis kuitenkin 9.

Liikkeet olivat kolmessa erässä, mikä oli todella hyvä, sillä neljän koiran kanssa kehät pyörivät aika nopsaan. Ei siis tullut hirveän pitkiä odotuksia, joten koiran pystyi pitämään laidalla oikeastaan koko ajan, ja sitten vähän viritellä ennen omaa vuoroa. Onnistuin tässä ihan täydellisesti!

Ensimmäisena liikkeenä olleet jäävät tosin menivät nollille. Tässä Taimi oli vähän liian korkeassa vireessä, ja pelkäämäni istumattomuus ei käynyt vain kerran, vaan Taimi meni kaikissa maahan! Oikein hyvä ettei heittäytynyt! Hölömö. Luoksetulossa vauhtia, mutta niin kyllä venyi stopitkin, siitä ehkä 6,5. 

Kakkoskehässä oli ensin metallihyppy, siinä vähän ällötystä, taisi olla 9. Tunnarissa hieno työskentely, vähän pureksi, 9. Ruutu aika hieno, mutta ruudun sisällä taas hidasti etsiessään oikeaa kohtaa, tästä numeroksi 9.

Viimeisessä kehässä ensin ohjattu - vasen. Tämä ihan nappi, suunnilleen niin hyvin kuin Taimi vaan voi tehdä ja siitä palkittiin kympillä. Kaukoissa oli epäortodoksinen järjestys, ja Taimi tuntui vähän paremmin kuuntelevan. Kuitenkin yksi kaksoiskäsky ja etenemää, 5 pistettä, oli ihan rajalla olla nolla. Loppuun seuraaminen. Alkuun vähän piippasi, mutta hiljeni ja loppuun asti hyvin, jopa ajoittain liian tiivis. Pisteitä 9. 

Lopputulemana siis 238 pisteen kakkostulos ja rotumestaruus! Oli kyllä onnistunut koe. Tässä vaan ajattelin, että nyt kun viimeinen syksyn kokeista on vielä edessä ja vähän aikaa treenatakin, niin aion kyllä ottaa nuo kaukot ja luoksetulon syyniin. Toki muita pitäen yllä hyvin myös, mutta noista saadaan järjestään 5-6 pistettä ansaitusti, menee aika paljon pisteitä sivu suun... Nyt noissa jäävissä oli tälläinen yllätyssektori (jossittelu on turhaa, mutta jos se olisi vaan munannut sen istumisen, niin pisteet olisi riittäneet ykköseen).

Surilla oli vuoro iltapäivällä. Paikallaolossa katseli juuri pusikkoon, kun piti antaa käsky, joten jouduin uusimaan. Otti lonkka-asennnon ja pisteet tästä 7. 

Seuraaminen alkoi hyvin, sitten alkupäässä tuli maan nuuskimisia, mistä se itse hakeutui takaisin. Niiden jälkeen pystyi taas suorittamaan oikein mallikasta seuraamista. :) Tästä 9. Liikkeestä maahanmeno 10, luoksetulokin niin ikään. Suri vaan on kehitellyt nyt kokeissa tämän suoraan sivulle tulon, tosin tällä kertaa perusasento oli suora, joten näytti oikein tarkoituksenmukaiselle. Liikkeestä seisomisessa seuraaminen alkoi vähän epäskarpisti, mutta skarppasi juuri ennen käskyä, ja pysähtyi ihan ok - 9. Noudossa heittoni oli vähän lyhyt, siksi ei tehnyt ihan niin vauhdikasta kuin olisi voinut, mutta EI VÄISTÄNYT HEITTOA, toi tiiviisti ja vähän vinosti eteen ja hyvä mutta vähän hidas siirtyminen pertsaan, tästäkin 9. Kaukot hienot 10, ja hyppykin onnistui 10. Parasta tietysti oli se, että Suri oli koko kokeen ajan hyvin mukana. Palkattomuus ei ole sille palkattomuutta, kun onhan kehut ja paijaus vaan niin parasta sen mielestä. Se jopa nuolaisi jossain naamaanikin kehujen yhteydessä. Kokonaisvaikutus 10. Huippu hieno vireellinen ja tunnelmallinen onnistuminen siis, mutta myös pisteitä 185, kp, luokkavoitto ja rotumestaruus! 

Noste ja Hertta tekivät alokasluokassa vielä kolmannen ykkösensä, joten viikonloppu huipentui ekaan koulariin TK1. On kyllä ihan mielettömän upea tunne, kun pääsi näkemään itse tämän livenä. Seuraavana päivänä nättipoika sai vielä näyttelyssä tuloksen NUO ERI, NUK2, SA. Ei hjuono Taimistolle tämä viikkonloppu!

Eilistä ja tätä päivää

Eilen treeninvedon päätteeksi ajattelin tehdä Taimilla kokeen 4 viimeistä liikettä (tai siis ne, mitkä yleensä on) ja Surilla kokonaisuuden. Aloitin Taimin kanssa hienoilla ohjatuilla, hyvä on asenne. Oikealle saisi olla luottoa paremmin, vaikkei näkisi kapulaa, eli vaihtaa keskelle, jos ei saa näköhavaintoa oikeasta suunnasta matkallaan. Mutta hirveen hyvällä ilmeellä, kerran siis korjasin uudella käskyllä ja kerran oikein hienosti oikein. Sitten alettiin hyppynoutoa, niin Taimille kävi jotain. Todennäköisesti joku niskalihas meni jumiin, koskapa en ollut lämpännyt "kun nyt vaan vähän tokoa" ja en ottanut huomioon, että on vähän viileämpi + koira ollut autossa 2 tuntia ja Taimi ei ole enää mikään rippikoulutyttö. Pään käännöt sivuille siis jumittivat totaalisesti, muuten näytti olevan kunnossa. Onneksi oli BOT autossa, päälle vaan ja miettimään, miten idiootti ihminen voi olla! 

Suri teki kokonaisuuden, ja oli kyllä taas niin kivaa! Häntä liehuen maneesiin ja hurjan hienosti ihan kaikki hommat. Noutokin, voi että!

Tänään Taimi oli kunnossa. Kääntelin sitä puoleen ja toiseen, ja mistään ei kiristellyt. Meillä oli Minnan ja Messin kanssa Korkeavireelle vuoro, joten menin sinne sitten molempien kanssa. Tällä kertaa lämppäsin! Taimille kuitenkin vain ihan pientä hommaa. Verryttelyjä, sitten seuraamista ja kaukoja. Loppuun merkki, ja kehumisia. On aikamoinen ero kyllä koirassa, kun on kelit viilenneet..! Eikä nyt vain jumiutumisen suhteen, vaan liikkumisen, tekemisen ja sähäkkyyden suhteen.  Ja positiivinen ero siis!

Suri teki vähän komboa, eli vähän aksajuttuja, vähän toko-. Aksassa puolikkaita keppejä. Nyt vauhtiin vaikuttaa se, ettei nyt tee niitä oikein edelläni. Eli kepeille hurjasti itsenäisyyttä! Tekee edelläni, muutei täysiä, eikä lähde etäpalkalle ennen varmistusta. Parani, sain harkasta idiksen. Tätä nyt kuurina, eiköhän se siitä. Puomilla tehtiin parin hypyn kanssa hienoa työtä. Eka puomi ravaillen, muut nopsia. Pääasiassa palkkasin kontaktit, siitä kierron kautta hyppy ja takaisin. Lelu + namit -yhdistelmä toimi. Tokoissa tehtiin hyppyä (vierailla hypyillä nyt tyhmästi vähän empii), temputuksia ainakin, seuraamista vähän. Jäävissä kohti päin kävelyä otetaan taas pikapaniikkikuuri, kun välillä Suri luulee, että on tehnyt jotain väärin: kun kävelen kohti hiljaa, alkaa nuuskia maata. Tämä on helppo korjata, onneksi. Ja tuo hyppykin saadaan ehkä varmaksi tässä kahdessa päivässä. Mutta kaikkea on kyllä treenattu liian vähän kokonaisuudessaan, toisaalta hommat on aika hanskassa, että kyllä siihen ykköseen ihan mahikset on. Ja pääasiassa siis siihen, että Surilla on kivaa loppuun asti ja luottamus säilyy.